Oon ollut hieman laiskalla tuulella taas. En oo saanu aikaseks uutta osaa, vaikka 5 seuraavaa osaa mulla on jo kuvattuna. Mutta sen enempää en oo pelannut. Ja tosiaan, tuntuu turhalta kirjottaa tätä tarinaa jos kukaan ei kommentoi mitenkään, joten ilmottakaa nyt edes jotenkin että ootte tätä lukenu, koska en jaksa kirjottaa jos kukaan ei lue. Muutenkin viimeaikoina sims on mulla hieman alkanut bugittamaan, peli kaatunut kesken kaiken, joten on täytynyt pelata monta kertaa uudestaan samat asiat. Turhauttavaa. No, mutta jatketaan nyt tarinassa eteenpäin.

Jack oli hankkinut Lauralle lapsenvahdin kun hänen täytyi kaikesta huolimatta käydä töissä, tarvitsivathan he rahaa.

 

Mutta mitä olikaan tapahtunut Jessicalle?



Jessica oli sairaalareissun jälkeen mennyt rannalle. Hän halusi ajatella tapahtunutta.



Hän meni makaamaan pyyhkeen päälle jonka joku oli maahan jättänyt, ja nukahtanut siihen.



Hän oli herännyt todella myöhään.



Ja samantien Jessicalle oli tullut todella huono olo, huonompi kuin koskaan ennen, ja hän pyörtyi.



 

Palatkaamme taas nykyaikaan.

​

Jack leikkasi hiuksensa lyhyemmiksi. Hän ajatteli että hänen täytyisi nyt keskittyä lapseensa eikä bändiin, nyt kun Jessica oli kadonnut. Hänen täytyisi myös näyttää isältä.


Eikä aikaakaan kun Lauralla oli synttärit.



Jack nosti Lauran syliinsä.



"Rakastan sinua." Jack sanoi. "Rakastan sinua todella, ja suojelen sinua hengelläni. En anna kenenkään satuttaa sinua. En anna kenenkään viedä sinua minulta. En anna sinun... kadota..." Jack sanoi ja kyyneleet alkoivat virrata hänen silmistään, koska nuo sanat toivat hänen mieleensä Jessican.




Laura piti pienen äänen, ja katsoi mikä hänen isällään oli hätänä. 
"Kulta pieni, kun tietäisitkin kuinka paljon rakastan sinua." Jack sanoi Lauralle.
"Ja kuinka paljon minä rakastankaan äitiäsi, ja kuinka paljon kaipaankaan häntä.." Jack sanoi vielä.