Tullessani tajuihini Jack oli tullut huoneeseen. Nousin ylös ja hän halasi minua, ja sanoi pelästyneensä kun oli nähnyt minut tajuttomana

Eikä hetkeäkään kun hän jo suuteli minua.

Hämmästyin tietenkin, mutta tätä olin aina toivonut salaa. Olin aina ollut ihastunut häneen.


Syleilimme hetken aikaa toisiamme, kunnes ymmärsin että en ollut kertonut hänelle tapahtuneesta.

Selitin hänelle kaiken.

"Sinä siis haukuit häntä, ja luulet että minä ajattelen noin." Jack sanoi. Siinä vaiheessa ymmärsin että Jack välittää äidistään, vaikka on itsekin haukkunut häntä. Ihan niin kuin minä haukun vanhempiani, mutta silti välitän heistä. Yritin pyytää anteeksi.

"En minä sinun anteeksipyyntöjäsi tarvitse! Pyydä äidiltäni anteeksi!" Jack huusi.

"Minä vain kerroin hänelle tosiasiat, en pyytele sitä anteeksi!" Huusin Jackille

"Ja älä kuvittelekaan että olemme enää ystäviäkään!!" Huusin Jackille kahta kertaa ajattelematta.