Ja viimeinkin oli Jessican aikaa kasvaa aikuiseksi. Hän teki sen yksin, ja tunsi että kaikki muuttuu nyt parempaan suuntaan kun hän pääsee pois kotoaan, tai pikemminkin vankilasta. Hän voisi olla vapaa.



Tälläinen Jessicasta sitten tuli. :)
Jessican ajatukset pyörivät vain Jackissa, Jack oli häntä hieman vanhempi. Jackin pitäisi pian tulla pois sisäoppilaitoksesta. Tarkemmin hänen pitäisi olla jo tulossa "kotiin". Jessica havahtui ajatuksistaan kun ovikello soi.



Jessica käveli ulos katsomaan kuka sinne oli tullut, näin myöhään. Kun hän huomasi ketä oli kyseessä, hänen sydämensä jätti lyönnin välistä.



Se oli Jack. Jack oli tullut takaisin, hänen luokseen.



Jack ei sanonut sanaakaan nähtyään Jessican.



"Jack?" Jessica sanoi
"Niin, minä se olen. " Jack totesi.



"Minulla oli sinua ihan järjetön ikävä. " Jessica sanoi.



Jack ei vastannut vaan otti Jessican syleilyynsä. 
"Rakastan sinua." Jack sanoi. "Meidän on aika lähteä, matka on pitkä." Jack jatkoi.

 

Aamulla Jack ja Jessica pääsivät perille uuteen kotiinsa. Se oli mahdollisimman kaukana heidän vanhemmistaan. Uudessa kaupungissa. Talo ei ollut kummoinen, mutta se ei haitannut kunhan he saivat olla yhdessä.




"Jack, viimeinkin meillä on oma koti. Miten pystyit hankkimaan tämän?" Jessica kysyi
"Minulla oli hieman rahaa säästössä." Jack mutisi




"Minusta tuntuu että nyt on sopiva aika." Jack sanoi. "Odota hetki." Jack jatkoi.
"Sopiva aika mihin?" Jessica kysyi hämmästyneenä.



"Jessica, olen aina tiennyt että sinä olet se oikea minulle." Jack sanoi
"Mitä sinä nyt teet?" Jessica kysyi hölmistyneenä, sisimmissään hän tiesi mitä Jack oli tekemässä, mutta ei voinut uskoa sitä todeksi.



"Jessica, rakastan sinua ihan liikaa, tulethan vaimokseni?" Jack päästi suustaan.
"Voi Jack! Tietenkin! Minä tulen, minä tulen! Tottakai!" Jessica huusi ja hyppi innoissaan.



"Ota tämä sormus vastaan sen merkkinä." Jack sanoi ja pujotti sormuksen Jessican sormeen.



"Rakastan sinua." Jack sanoi.
"Ja minä rakastan sinua!" Jessica vastasi ja halasi Jackia.

 

Päivät kuluivat, Jessica oli alkanut puutarhuriksi. Hän rakasti olla ulkona, ja rakasti luontoa. Joten ala sopi hänelle täydellisesti.



Jack sen sijaan oli hurmaantunut kaupungin baareihin. Hän toivoi että hänestä tulisi vielä joku päivä tähti, ja hän pääsisi kaikista hienoimpiin yökerhoihin.



Jack odotti baaritiskillä jo seuraavaa juomaansa.



Joku nainen tuli esittäytymään Jackille. Jack piti naista viehättävänä, mutta sitten hän muisti Jessican ja unohti koko ajatuksen naisesta.

Jack osallistui myös pieneen kahakkaan, ja selviytyi siitä voittajana.



"Hei kuule. Sä kun soitat niin hyvin, nii mä aatteli jos perustettaa yhes bändi" Jack sai sanotuksi miehelle. Mies suostui, ja bändissä oli nyt kaksi jäsentä, lisää tarvittaisiin. Mutta matka tähteyteen oli alkanut.